Tiistaita odotellessa...

Huh. Yöt ollu viimesen viikon huonosti nukuttuja...ei mua ennen ole rutiini toimenpide jännittänyt tai edes kovin ahdistanut.  Nyt on ollu ihan eri meininki...tosi epävarma olo ja pelottaa...painajaisia, siitä, miten kaikki voi kaatua, ja mitkä kaikki asiat voi mennä huonosti ja menee...suurin pelko on kuitenkin se, etten herää enää. Sellastahan ei tapahdu oikeesti ikinä tommosissa...mut silti...ylipaino. Aika iso tekiä tässä kohtaa...no, ehkä mä selviin. Toinen, miks unet olleet tosi vähäisiä, on se, että disso vaan vaivaa ja flashbackeja tulee ja tulee vaan joka suunnalta ja kaikki painaa...välillä tuntuu, ettei jaksais. Kaikilla mun ympärillä olevilla ihmisillä on niin kiirekkin, että sitä roikkuu nyt itsensä ja terapian varassa...vaikka ehkä tarvis jotain muutakin.